16.4.2011
Tekstiviestit välittivät tiedon Nenan saapumisesta Palma De Mallorcalle. Palman lentokentän taksijonosta meidät repäisi mukaansa puolipimeä taksiyrittäjä, joka lupasi kohtuu hintaisen matkan Cala D’Orin satamaan. Täysikuun loistaessa tunnin ajomatka taittui ripeästi kuskin kirotessa edellä ajavia autoja ”look those sunday drivers”.
Nena löytyi isohkojen jahtien joukosta henkseliporukan marinasta. Venepaikka irtosi isommalle paatille kolmellakymmenellä tontulla. Veneessä vanha miehistö opasti keltanokkia valtameripurjehduksesta. Sen verran reissu oli ilmeisesti onnistunut että pojat lähtivät ottamaan vielä ilon irti viimeisesti illasta. Aamuyöllä kuultiikiin veneestä tasaista moottorien pörinää poikien päästessä nukkumaan.
17.4.2011
Aamusuihkun jälkeen päivä lupaili shortsikelejä. Kaupasta ostettiin reipas rinkallinen murkinaa. Lastauksen jälkeen etsittiin vielä hetki seppää huoltoasemalle, joka avaisi löpöhanat. Auringon saattelemana suunnattiin Ibizalle. Uuden porukan naamat alkoivat pian vihertämään ja huuletkin sinertämään. Sen verran venettä keikutti. Pilvetön taivas ja valtavan hieno kuutamo valaisi hyhmäistä yötä. Epämääräisten kalastusalusten väistely toi pientä draamaa kauniiseen yöhön jota taitettiin purjein.
18.4.2011
Aamulla kahdeksan jälkeen saavuttiin Ibizalle, jossa oli sellaisia veneitä ettei tämän elämän ansioilla sellaisia hankita – ei vaikka sattuisi lottovoitto. Suihkun ja levon jälkeen harrastettiin cityihmisen vuorikiipeilyä kapuamalla roomalaislinnoituksen muureille. Melkoiset maisemat, jossa kiikkui jonkun 140 jalkainen purjejolla. Päivä päättyi saksalaisraviontolan snitzeleihin.
19.4.2011
Taas täydennettiin kylmäkaappia paikallisessa Siwassa. Lähdettiin merelle eikä enää vihertänytkään kovin pahasti. Edessä oli 145 mailia Costa Blancan helmeen Cartagenaan. Lupaavasti päästiin alulle bikinikeleissä ja vastaan pyrähteli muutama delfiinikin. Osa väittää nähneensä kilpikonnankin heilutelleen tassuaan. Homma meni kovasta innostuksesta huolimatta koneella ajoksi. Yötä valaisi jälleen kaunis kuutamo ja planktonit delfiiniparven saatellessa.
20.4.2011
Aamu alkoi merellä. Päivälllä Ahti soi jopa purjehduskelejä ja Cartagenan laituriin sompailtiin kello kahdelta sotarumpujen soidessa. Roomalaislegioona kultaisin panssarein ja keihäin marssi rumputahtia pitkin rantabulevardia. Hyökättiin vastaan kameroin ja korkatuin oluttölkein. Roomalaiset olivat matkalla kaupungintalolle, jossa oltiin ristiinnaulitsemassa Jeesusta. Päämiehenä päsmäröi Pontius Pilatus. Ilmeni että käynnissä oli pääsiäisajan kärsimysnäytelmä.
Ruokakaupan ja ravintelin jälkeen painuttiin veneelle paiskaamaan korttia. Ennen sitä haettiin vielä jälkiruokahampurilaiset Burger Kingistä.
21.4.2011
Tuuliennuste lupasi vielä suotuisia kelejä ennen kovaa vastatuulta. Päätettiin siis repäistä köydet irti aamu seitsemältä ja nauttia aamupala takakannella surfatessa kohti Almeriaan. Eräs veneen kantahenkilökuntaan kuuluva veivasi jopa 12,4 solmua isohkolta aallolta.
Päivän aikana saatiin niskaan äänekäs ukkosrintama ja kunnon sadettakin. Parin tuhannen mailin suolat saatiin huuhtastua kannelta. Matka jatkui moottorimarssia. Kunnes tuli tarve huuhtoa multavarpaat Välimeressä. Ilta taittui mukavissa merkeissä mutta illan saapuessa ja Almerian valojen vilkkuessa tuuli kääntyi vastaan ja alkoi puhaltamaan lähes tosíssaan. Mittari heilui reippaassa 40 solmussa. Suolavettä heitti sen verran vihaisesti yli laidan että ruorin ruuvaajalla oli naamataulu vereslihalla. Majakat ja muut merenkululliset valomerkit haihtuivat merisuolaisen kaihin myötä. Keskiyön nurkilla päästiin laituriin ja ansaitulle levolle.
22.4.2011
Matka tällä miehistöllä on pulkassa. Aika meni liian rivakasti. Vielä olisi voinut parikin viikkoa harhailla jossain täällä lämpimässä. Oli todella mahtavaa saada matkata tällä porukalla. Varsinkin kippriparin luomassa lämpimässä ilmapiirissä. Haikein mielin pakataan reput ja suunnataan huomenna Alicanten lentokentälle. Kiitos aivan mahtavasti reissusta!!!!!!
t. Jenni, Mikko, Sandra ja Ilkka
Nenan kotimatka 